Luyện nghe bài hát Kalle, Eläinten Ystävä

Kalle oli metsuri,
Kunnes ern hn huomasi,
Kuinka oravat ja muutkin sytyttivt hnen Pikku-Kallensa tuleen.
Kalle tist entistkin paremmin,
Koska joka kerta hn tunsi palavaa intohimoa elimen osuttua kohdalleen.
Kalle, joka oli ollut tavallinen naista suomalainen mies,
Ja josta oli tullut elimi rakastava mies.
oli tullut kaapista ulos.

Perkele!

M oon Kalle, menin taikka alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
Ka-Ka-Kalle se oravista,
Lehmist,
Ja kaikista rakkahista.

otti lopputilin,
Sitten veti pilin.
Etsi poroja,
Ne metsn horoja.
Ennen Kalle tykks,
Lopulta muille lykks.
Kalle huomas, hyv on
Ja huusi: "Olen kaapista ulos!"
se elukoista kiihottuu,
Nkyy iso ja suu.
Kuumana ky kuin tulinen kuu
Ja huutaa "I love you!"
Kalle ei turhia ota,
Kunhan alla on peura ja
Ja nurkassa ompi potta.
kelpaa hiiri tai rotta.
Viime vuonna Kalle kvi
Vhn hrn rassaamassa.
sanottiin "Buena" ja "S",
Mutta se nussi vain gerbiilii.
sit on monenlaisia ukkoja,
Mutta hamusteli taistelukukkoja.
Kalle se Suomeen kki,
ja psi karhun skki.

M oon Kalle, menin plle alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
se tykk oravista,
Lehmist,
Ja kaikista rakkahista.

Hei, hei, sin! sit arvaa?
On sorttii harvaa,
Ja anuksessa on karvaa.
ei ryypp yhtn tippaa,
Munaa dippaa,
Ja poron leikkii homohippaa.

Kallelle muutama jo tarttu,
Kallelle kelpaa uros tai narttu.
Kallen tahti on vakaa,
Ottipa elukkaa tai takaa.
Oli elukka kaunis tai ruma,
Kallella pksyss muna.
Kalle on kaunis kuin tunkki,
seksiorjana on plypunkki.
Kalle se heiluttaa heppi,
Ilmaan huitoo ja keppi.
se tykk elimist,
tai pienist.
Tietenkn ei elimet anna,
Silloin tytyy pullaa panna.
Ne pivt on niin kuin menkat,
Mut huomenna taas nainti-enkat.

M oon Kalle, menin plle alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
se tykk oravista,
Lehmist,
Ja elimist rakkahista.

Hei, hei, sin! Etks sit
On sorttii harvaa,
Ja on oltava karvaa.
Kalle ei yhtn tippaa,
elimiss dippaa,
Ja poron kanssa homohippaa.

Karvoja Kallen kieleen,
Runkkaava on Kallen mieleen.
Kallen omatunto on huono,
Kunnes pyllyss sudenkuono.
Kalle on vhn sairas,
Koska puuhevosen rein kairas.
Paikkana oli mets tai ranta,
Haisee terskassa lehmnlanta.
Kalle se "Rallatiraa",
Kallea taitaa panettaa.
Etana, leijona, tai siili,
Kalle on perss kuin hiiri.
Kalle ei kaipaa,
Ja elimille "Naikaa, naikaa!"
se huutaa: "Tulen tlt!"
Ja vhn lerssinpt.

Mist sen elimen,
Mist pidn
Mist? Mist? Mist? Mist? Mist?
Mist sen elimen,
Josta pidn
Mist? Mist? Mist? Mist?

M oon Kalle, menin plle alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
Ka-Ka-Kalle se oravista,
Lehmist,
Ja kaikista rakkahista.

Hei, hei, sin! sit arvaa?
On Kalle harvaa,
Ja anuksessa on karvaa.
Kalle ei ryypp tippaa,
elimiss dippaa,
Ja poron leikkii homohippaa.