Luyện nghe bài hát Kalle, Eläinten Ystävä

Kalle oli metsuri,
Kunnes ern hn huomasi,
oravat ja muutkin metsnelimet sytyttivt hnen Pikku-Kallensa tuleen.
Kalle viihtyi tist paremmin,
Koska kerta hn tunsi palavaa intohimoa elimen osuttua hnen kohdalleen.
Kalle, joka oli tavallinen naista rakastava suomalainen mies,
Ja josta oli tullut elimi rakastava mies.
oli tullut kaapista ulos.

Perkele!

M oon Kalle, menin taikka alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
se tykk oravista,
Lehmist,
Ja kaikista rakkahista.

Kalle lopputilin,
Sitten veti pilin.
Etsi poroja,
Ne metsn horoja.
Ennen Kalle tykks,
Lopulta miehille lykks.
Kalle huomas, hyv on
Ja huusi: "Olen kaapista ulos!"
Kalle se kiihottuu,
iso ja vaahtonen suu.
Kuumana ky niin kuin kuu
Ja huutaa jnikselle: "I you!"
Kalle ei turhia ota,
alla on peura ja kota
Ja ompi sininen potta.
Kallelle kelpaa tai rotta.
Viime vuonna kvi Espanjassa
Vhn hrn rassaamassa.
sanottiin "Buena" ja "S",
Mutta Kalle se nussi gerbiilii.
Siell sit on ukkoja,
Kalle hamusteli taistelukukkoja.
Kalle se Suomeen kki,
ja psi nuolemaan skki.

M oon Kalle, plle taikka alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
Ka-Ka-Kalle se oravista,
Lehmist,
Ja elimist rakkahista.

Hei, hei, sin! sit arvaa?
On sorttii harvaa,
Ja anuksessa on karvaa.
Kalle ei ryypp tippaa,
elimiss dippaa,
Ja poron kanssa homohippaa.

Kallelle muutama jo tarttu,
Kallelle kelpaa uros tai narttu.
Kallen tahti on vakaa,
elukkaa eest tai takaa.
Oli elukka kaunis tai ruma,
Kallella pksyss muna.
Kalle on kaunis rasvainen tunkki,
Kallen on plypunkki.
Kalle se metsss heppi,
huitoo ruoskaa ja keppi.
Kalle se elimist,
tai pienist.
Tietenkn ei elimet anna,
Silloin Kallen tytyy panna.
Ne pivt on niin kuin menkat,
Mut huomenna taas nainti-enkat.

M oon Kalle, menin taikka alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
Ka-Ka-Kalle se oravista,
Lehmist,
Ja elimist rakkahista.

Hei, hei, sin! sit arvaa?
On Kalle harvaa,
Ja anuksessa on karvaa.
Kalle ei ryypp tippaa,
elimiss dippaa,
Ja kanssa leikkii homohippaa.

Karvoja tarttuu kieleen,
Runkkaava on Kallen mieleen.
Kallen omatunto on huono,
pyllyss krkkyy sudenkuono.
Ehkp on vhn sairas,
Koska pyllyyn rein kairas.
Paikkana oli mets tai ranta,
Haisee Kallen lehmnlanta.
Kalle se "Rallatiraa",
Sill Kallea panettaa.
Etana, leijona, tai siili,
on perss kuin kiimanen hiiri.
Kalle ei kaipaa,
Ja huutaa: "Naikaa, naikaa!"
se huutaa: "Tulen tlt!"
Ja vhn lerssinpt.

lytisin sen elimen,
Mist pidn
Mist? Mist? Mist? Mist? Mist?
lytisin sen elimen,
Josta eniten?
Mist? Mist? Mist? Mist?

M oon Kalle, menin taikka alle,
Se paremmalle,
Kun on iso nalle.
se tykk oravista,
Lehmist,
Ja elimist rakkahista.

Hei, hei, sin! Etks sit
On sorttii harvaa,
Ja anuksessa on karvaa.
Kalle ei ryypp tippaa,
elimiss dippaa,
Ja poron leikkii homohippaa.