Tuulen Tytar / Soturin Tie

Kuule kuinka tuulen tytr
laulaa kaunista lauluaan.
Kuinka henkyksens
lumpeita hiljaa liikuttaa.

Syvn vihren silmien noiden
valo thtien lankeaa.
Sydmessn voima kuin hele nauru
joka kantaa maailmain taa.

Aikojen saattoon tuulen tytr
laulaa kaunista lauluaan.
Aallon eksyneen kotiin kutsunsa saa.
Hell ktens metsn kehtoa keinuttaa.

[SOTURIN TIE]

Suuri on hnen vkevyytens,
valtava hnen voimansa.
Karuilla mailla kasvanut
mies alla jisen tuulen.

Vain vire joukkonsa johtaa
myrskyn silmst tyveneen.
Soturin tie on mainettaan kantaa,
ei miekkaansa maahan laskea saa.

Soturi, sankari,
viitan kultaisen kantaja.
Taisteluun, kuolemaan,
tiell jumalten kaupunkiin.

[English translation:]

[DAUGHTER OF THE WIND]

O' hear the daughter of the wind
singing her fairest song.
How gently her silent breath
caresses the lilies on the open lake.

Into the deepest green of her eyes
is cast the light of stars.
In her heart, strength like brightest laughter
that endures beyond worlds.

'til the end of time daughter of the wind
is singing her fairest song.
A lost wave guided home by her call.
The sleeping woodland cradled by her hand.

[THE WAY OF A WARRIOR]

Grand is his power
and enormous his strength.
Man grown on barren lands,
grown under an icy wind.

A mere breeze can lead its forces
to calm through the eye of a storm.
The way of a warrior is to bear his name,
never to lower his sword.

Warrior, a hero,
bearer of the golden cloak.
Into battle, into death,
on the path to the city of the gods.