1065: Aika

Tl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat
Muuan pakanakansa lhes unhoon vaipunut
Ne vimmaiset, jotka veljins puolustivat
He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa

He valloittivat, rystelivt kunniaksensa
Ja etenivt voittoisasti perntymtt
Vaan samat aikeet toisella, heit pahemmalla
Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata

Koskaan eivt he uhkaa vistneet
Tarttuivat kirveisiins jumalten
Vastus kuitenkin vahvistuneena
Pttnyt oli heidt musertaa

Oli kntyv uusi sivu
Taistelussa ruttoa vastaan
Eihn kunniaa voi saavuttaa
Jos jtt kokematta kuoleman

Jtyi verens hankeen

Valtakautensa lep nyt pohjassa
Ylvs liekki sammui, vaan silti
Voittaja saa hpe kantaa
He hukuttivat mys kunnian

Nyt valtaistuimella istuu vr kuningas
Nlkisten petojen kaitsija, peto itsekin
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa
Voi menneisyyteen itse"mme emme unhoittaa

On aika pyshtynyt