Luyện nghe bài hát Suljetun Osaston Astronautti

Olen astronautti, joka pillereit nautti
purkillisen alakuloiseen,
kukaan tahtonut ei mua siks linnunradan luo puuteripilveen kokaiininvalkoiseen,
nyt halaan kuuta, Saturnusta, ja Uranusta.
Olen tytt joka uudestaan palaa aina sidottuna suljettuun osastoon,

ei pakkopaita oo,

sanoo mulle "soo-soo-soo".

Kunnes kotiin taas palaan on kaikki niin aina ennenkin.

Varastin m auton, oli mauton, ajoin jalokiviliikkeen ikkunaan.
Vilkut takaa kaartoi, virkavalta liikkeen saartoi, maijaan ksiraudoin nin mut kannetaan.
Asemalla otin ylikonstaapelin, Magnumilla ihmisi uhkailin,
poliisia jalkaan ammuin, vessaan juoksin sinne sammuin, seinustalta viimein hersin.

Potkin, lin ja itkin, rymin putkan lattiaa pitkin, kaltereihin lin, lasinsirpaleita sin, jlleen pakottivat vuodelepoon mielisairaalaan,

hoitajia tahallaan,

viimein uneen rauhaisaan.

Kunnes kotiin taas palaan on niin kuin aina ennenkin.

Nyt olen pornothti, joka Reperbahniin lhti, tihin lasivitriiniin,
"kuolemaan on en vartti", sanoi hoitajani Martti, koneeni on loppuunkuluneet.