Luyện nghe bài hát Suljetun Osaston Astronautti

Olen astronautti, joka pillereit nautti
oloon alakuloiseen,
kukaan tahtonut ei mua lensin linnunradan luo puuteripilveen kokaiininvalkoiseen,
nyt halaan kuuta, Saturnusta, ja Uranusta.
Olen tytt astronautti joka uudestaan palaa aina sidottuna osastoon,

ei morsiusmekko oo,

sanoo mulle "soo-soo-soo".

Kunnes kotiin taas palaan on kaikki niin aina ennenkin.

Varastin m auton, ideahan oli mauton, ajoin ikkunaan.
Vilkut kulman takaa kaartoi, liikkeen saartoi, maijaan ksiraudoin nin mut kannetaan.
Asemalla revolverin ylikonstaapelin, Magnumilla ihmisi uhkailin,
poliisia ammuin, vessaan juoksin sinne sammuin, putkan seinustalta viimein hersin.

Potkin, lin ja itkin, rymin putkan lattiaa pitkin, hampaat kaltereihin lin, lasinsirpaleita sin, jlleen vuodelepoon mielisairaalaan,

purin tahallaan,

viimein uneen rauhaisaan.

kotiin taas palaan on kaikki niin kuin aina ennenkin.

Nyt olen pornothti, joka Reperbahniin lhti, ikiomaan lasivitriiniin,
"kuolemaan on en vartti", sanoi Martti, osat koneeni on loppuunkuluneet.