Luyện nghe bài hát Rauniolla

Kuun viel
kuiskaus pll veen kaukaa.
Aallot levotonna
vasten pieksem rantaa.

hiljaisia lienneet
salot alla taivaan.
Vain yksininen vire soi.

karhunkaatajan
maassa saaliin vartoi
suurta laivaa saapuvaa.

Ei kukaan nhd sarastukseen
ja piv taas.

Kuulkaa huuto
taivaiden,
nin tuho jumalten
maailmaamme.

On tullut se aika auringon pyr
vuodatuksesta katkeaa.

Liput liehuen
rantakiville astuu.
He meit tervehtivt,
vapaudesta saavat.

Loimet vieraat
ristiin veriveli tarttuu.
Hn suden mahdin taltuttaa.

Keihs
vastaan krmekielt nyt
ja iskee lpi sydmen.

Vaan sankarit en nouse raunioille
ja tuuli vie.

Kuulkaa suru
aikojen,
on pyht kivet
ja voipunut.

Valtaa kuoleman
ters vlkkyen.
Tuoni jumalten,
maine ikuinen.

Jo nuo soihdut, ne ruumiit krventvt
ja syyttmien tuomitaan.
riistvt he jumalat nyt viereltmme,
vaikenevat edess murhaajan.

Kirveenkuva
karhun taistellen,
Ukon voima
kaatuu viimeinen.

[English

[AT THE

[AT THE

[TO THE

Under the moon
there drifted a whisper a distant stream.
Waves restlessly
the rain-lashed shore.

For long the wilds under the sky
silent may been.
Resounded only a breath of wind.

The of a bear-hunter
lay on the by its prey.
Awaiting the of a craft.

Yet no one foresaw the
and thus set day.

Hearken to the cry
all heavens.
Behold as the
of our fall.

It is for the wheel of the sun
to by the flow of blood.

Under fair colours
the steps ashore.
By a his companions salute us,
yet of freedom may speak.

in strangest garment
claimed kindred a wooden cross.
What in wolves he wishes to tame.

The spear of a
now risen the serpent's tongue.
through the vile heart.

Yet no hero rise on the ruins
and our song may with the wind.

the sorrow of the woods
across all times.
Sacred stones are
and the so weary.

Steel agleam defies
on the lap of death.
Demise in the of gods,
a worthy forever spoken.

And lo! the torches lit carnage,
all the guiltless souls.
How dare they us our gods,
now thousands fall at murder.

Sign of the hammer on a warrior's
he battles a bear.
strength of Ukko deep in his heart
the man now may fall.

[AT THE