Luyện nghe bài hát Lintu

tuskin tunnen ja kuitenkin
häntä tapaamaan
hän on niin kaunis vieläkin
kun kääntyy minua

tämä yö on viimeinen
kuulen hänen
sairas ja väsynyt ihminen
ja siksi lähteä

sinä tiedät jo elämästä
tiedän minäkin
kun vain uskallat lakata
paratiisin takaisin

hän vielä kyynelet silmissään
sanaa jokaista
pitää kättäni tiukasti kädessään
ja silmiin katsoen...

en ketään niistä, joita syliini suljin
heitä sentään
itken niitä
joiden ohitse
väistin ja pakenin

sillä aina kun ihmisen päästin
lähelle itsekin
mutta jos
ja säästelin
heti eksyin ja

hänen katseensa sammuu, hän
hänen otteensa
siinä silmiä häikäisee
ja huoneen ikkuna

kun jälleen häntä, hän muuttunut
linnuksi edessäin
ja siipeä puhtaan valkoista
minä pidänkin

lintu nousee ja jo lehahtaa
minä paikalle yksin
hahmo taivaan korkeuksiin
humisee tyhjyyttään

istun hiljaa ja muistelen
hänen sanojaan
niitä toistelen
kun on mennyt menojaan...

en kadu niistä, joita syliini suljin
sentään rakastin
itken kaikkia niitä, ohitse kuljin
joita väistin ja

sillä kun ihmisen lähelle päästin
lähelle itsekin
mutta jos varjelin ja säästelin
heti ja palelin