Luyện nghe bài hát Lintu

tuskin tunnen ja kuitenkin
tulin häntä
on niin kovin kaunis vieläkin
kun kääntyy minua

tämä yö on viimeinen
kuulen sanovan
olen sairas ja ihminen
ja siksi lähteä

sinä tiedät jo jotakin
jotain tiedän
kun vain lakata pelkäämästä
paratiisin saat

hän vielä jatkaa silmissään
sanaa jokaista
hän pitää kättäni tiukasti
ja silmiin katsoen...

en kadu ketään niistä, joita suljin
heitä sentään
kaikkia niitä
joiden kuljin
joita ja pakenin

sillä aina kun ihmisen päästin
löysin lähelle
jos itseäni
varjelin ja
heti ja palelin

hänen sammuu, hän huokaisee
hänen otteensa
siinä samassa silmiä
ja huoneen ikkuna

kun jälleen katson häntä, muuttunut
linnuksi edessäin
ja linnun siipeä valkoista
minä pidänkin

nousee ja lentoon jo lehahtaa
minä yksin jään
hahmo taivaan loittoaa
huone tyhjyyttään

istun vielä ja muistelen
viime sanojaan
niitä toistelen
kun on mennyt menojaan...

en kadu ketään niistä, joita suljin
heitä sentään
itken niitä, joiden ohitse kuljin
joita väistin ja

sillä aina kun ihmisen päästin
löysin itsekin
jos itseäni varjelin ja säästelin
heti ja palelin