Luyện nghe bài hát Lintu

tuskin häntä ja kuitenkin
tulin häntä
hän on kovin kaunis vieläkin
kun kääntyy katsomaan

tämä yö on viimeinen
hänen sanovan
olen ja väsynyt ihminen
ja siksi haluan

sinä tiedät jo elämästä
jotain minäkin
kun vain uskallat lakata
paratiisin saat

hän vielä jatkaa silmissään
sanaa painottaen
hän pitää kättäni kädessään
ja silmiin katsoen...

en kadu niistä, joita syliini suljin
heitä rakastin
itken kaikkia
joiden ohitse
joita väistin ja

sillä aina kun ihmisen päästin
löysin lähelle
jos itseäni
varjelin ja
eksyin ja palelin

hänen katseensa sammuu, huokaisee
otteensa raukeaa
siinä samassa häikäisee
ja huoneen aukeaa

kun jälleen katson häntä, hän
onkin edessäin
ja linnun siipeä puhtaan
minä kädessäin

nousee ja lentoon jo lehahtaa
minä paikalle yksin
hahmo taivaan loittoaa
huone tyhjyyttään

istun hiljaa ja muistelen
hänen sanojaan
niitä puoliääneen
kun on mennyt menojaan...

en kadu ketään niistä, syliini suljin
heitä sentään
itken kaikkia niitä, joiden ohitse
joita ja pakenin

sillä aina kun ihmisen lähelle
lähelle itsekin
mutta jos varjelin ja säästelin
heti eksyin ja