Luyện nghe bài hát Laulu Lappajärvelle

Lauloi laineillas kerran mies,
taivahan rantoja piirsi.
Voiman oikeus sanat ties
peskikansan siirsi.
Verkon veteen veit
kodan, kun teit,
kaskisauhujen vuoro.

Saaret, ja karsikkopuut
tarun kertoa voisi.
Sopujuhlaa kun lauloi suut,
mennyttä, uskoa soisi.
Tytön kun veit,
kun teit,
sama Savon ja Kyrön.

Ajat kokea sä sait,
sinä taistelit siinä muutkin,
loppuissa uskoa sä hait,
avun vaikeina saitkin.
Verkon kun veit,
kun teit,
olit Mestarin suuren.

Opit kirjalle, kulttuurin
sai uskosi voimaa.
Koti, kirkko, isänmaa,
niitä ei tuntosi soimaa.
Verkon kun veit,
siitäkin teit.
Kotitemppeliin vei sunnuntaina.

Mitä huolia tuoneekaan,
juures maan mullassa kulkee.
Samat surut ja aikoinaan
sukupolvien sulkee.
veteen kun veit,
laulun teit.
tiensä käy päivään uuteen.

Lappajärvi on Pohjanmaan,
joka aina perii.
Se lapsena saa,
se kirjaa kerii.
veteen kun veit,
siitä teit,
onhan lapsesi kotiin tullut.