Luyện nghe bài hát Laulu Lappajärvelle

Lauloi laineillas kerran mies,
taivahan rantoja piirsi.
Voiman oikeus sanat sanoa
peskikansan siirsi.
veteen kuin veit
kodan, kun teit,
kaskisauhujen vuoro.

Saaret, niemet ja
tarun kertoa voisi.
kun lauloi lastes suut,
tora mennyttä, soisi.
Tytön kun veit,
kun teit,
sama Savon ja Kyrön.

Ajat ankeat sä sait,
sinä taistelit siinä muutkin,
leivän loppuissa sä hait,
avun aikoina saitkin.
Verkon kun veit,
kun teit,
olit Mestarin suuren.

Opit kirjalle, tiellä
sai sisusta voimaa.
Koti, kirkko, isänmaa,
koskaan ei tuntosi soimaa.
Verkon kun veit,
virren teit.
vei ties sunnuntaina.

Mitä huomen tuoneekaan,
juures vahvat maan kulkee.
surut ja ilot aikoinaan
sukupolvien sulkee.
veteen kun veit,
laulun teit.
Heidän tiensä käy uuteen.

Lappajärvi on Pohjanmaan,
joka omansa perii.
Se laulamaan saa,
se kirjaa kerii.
veteen kun veit,
siitä teit,
onhan kotiin taas tullut.