Luyện nghe bài hát Laulu Lappajärvelle

Lauloi laineillas Lapin mies,
joiku rantoja piirsi.
Voiman oikeus sanat sanoa
tieltänsä siirsi.
Verkon veteen kuin
kodan, kun teit,
tuli vuoro.

Saaret, niemet ja
tarun menneestä voisi.
Sopujuhlaa kun lauloi suut,
mennyttä, uskoa soisi.
Tytön kun veit,
kun teit,
sama Savon ja Kyrön.

Ajat kokea sä sait,
sinä taistelit siinä muutkin,
leivän uskoa sä hait,
avun aikoina saitkin.
veteen kun veit,
kun teit,
olit opissa suuren.

Opit kirjalle, tiellä
sai sisusta voimaa.
Koti, kirkko, isänmaa,
niitä koskaan ei soimaa.
Verkon kun veit,
siitäkin teit.
Kotitemppeliin vei sunnuntaina.

huolia huomen tuoneekaan,
juures vahvat mullassa kulkee.
Samat surut ja aikoinaan
ketjun sulkee.
Verkon kun veit,
nuorille teit.
Heidän käy päivään uuteen.

Lappajärvi on Pohjanmaan,
joka aina perii.
Se laulamaan saa,
se kirjaa kerii.
Verkon kun veit,
siitä teit,
onhan kotiin taas tullut.