Luyện nghe bài hát Köyliönjärven Jäällä (Pakanavedet II)

Saapui hän,
kansan
totuuttansa meille vääräuskoisille.
Uhattuna teroittamaan talonpoika -
metsien, järvien, säästyneiden veljiensä.

(voittajansa)

Korvansa
antoivat;
Lalli näki orjan ja katseensa sokaisi.
Pian kirveensä yön sydämessä yllätti,
oli järven jäälle päättyvä ristin
taival...

"Vaan pian lännestä
laivoja,
tuhansia heitä, jotka piispaa kostamaan.
vuosien kuluessa,
tahtonaan n-yryyden juurruttaminen pakanakansaan
he sääliä tuntematta mursivat vastarinnan
aseillaan.
Viimeisin pyhimyksensä Henrik nostatettiin,
ja verityö, suomalaisten vapauden huuto,
häpeään."

(kohtalonsa)

Niin kunnia sankarilta rohkealta,
rehelliseltä, suoraselkäiseltä.
Valheilla he kansamme pakottivat,
jäätä järven Köyliön he eivät murtaa
saata.

[English

[ON THE ICE OF KÖYLIÖNJÄRVI (PAGAN II)]

And he arrived, the of his converted

to teach this heretic folk his tellings of a truth.
threatened, a simple peasant rushed to sharpen his axe -
to defend the forests, the lakes, his brothers from an fate.

(their vanquisher)

Their ears to treachery those of
lent;
Lalli saw the heaven for slaves and thus his sight.
Soon in the heart of his axe took a rover by surprise,
to a pond of blood on ice the of the cross was to end...

"But soon there were of ships
from the west,
thousands of who came to avenge the bishop's death.
In the of numerous years,
to imprint humility within the last folk as their will
they without pity the persistent resistance
their powerful arms.
Henrik, now canonized, was onto the altar,
and the slaying, the cry for freedom of the Finnish,
was to disgrace."

(their destiny)

Thus was assumed the honour from a
warrior,
a man of rightfulness, a defender of sincerity.
By forcefeeding lies they our folk to their faith,
but the ice of Köyliönjärvi they can break.