Vanha Jo Nuorena

Sä tiesit jo varhain liikaa,
sadut ei sua suojellu.
Sateenkaaren päässä on multaa,
kerto pukkikin juopunut.

Ja enkeli lapsien oli kaunis, mut hiljainen.
Kun edellä veljien, kuljit kengissä aikuisten,
sun pitikin olla vanha jo nuorena.

Oli auki sun silmät ja korvat
ja sydän tunsi vaik pien olikin.
Kun itki aamut ja huusi illat,
opit et särkyä voi kivikin.

Ja enkeli lapsien oli kaunis, mut hiljainen.
Kun edellä veljien, kuljit kengissä aikuisten,
sun pitikin olla vanha jo nuorena.

Ois enkeli lapsien voinu aiemmin kertoo et läpi avoimen sydämen ain pääsee luo enkelten.
Mut yö oli jo myöhäinen, kun matkasi viimeisen
sä edellä veljien kuljit saatossa sielujen
Sinne missä voit olla nuori viel vanhana.