Ruostunut Ankkuri

Tää on taas näitä aamuja,
kun itseni haamuna nään.
Kadotin eilisen,
Mun täytyi nollata pää.
Kaikki sun viestit jälkikäteen huomasin,
Sun luovuttavan luulin,
Kun jälleen mokasin,
Mut oveen kun koputan niin avaat kuitenkin.

Kertosäe:
Kai oon jotain tehnyt oikein,
Kun sä vielä siinä oot.
Tämän ruostuneen ankkurin,,
Ainoa toivo sä oot.
Vedät mut pinnalle,
Riuhdot rannalle,
Uudestaan ja uudestaan.
Kun sä vielä siinä oot,
Kai jotain tehnyt oikein oon.

Lentäjää eikä lääkärii,
Tuhlaripojasta saa.
Mut perus duunarin,
Rehellisyys perii maan.
Rentuksi kasvoin
Ja rentuksi jäin.
Mutta mua jaksat,
Huolimatta virheistäin.
Sanoit ei tärkein näy aina päällepäin.

Kertosäe

Teet musta paremman miehen,
Tiedäthän sä sen?
Mä lupaan tehdä parhaani,
Et oisit onnellinen.

Kertosäe